Baisao (1675-1763)

Tee liittyy Aasiassa niin vahvasti taiteeseen ja uskontoon, että tee on välttämättömästi vetänyt puoleensa monta mieleenkiinstoista henkilöä. Yksi näistä on japanilainen Baisao, joka harjoitti eräänlaista luostariin sitoutumatonta zen-buddhalaisuutta.

Baisao syntyi Japanissa vuonna 1675 Hizenin maakunnan Kyushussa. Sama alue tunnetaan paikkana, jonne munkki Eisai kylvi aikoinaan ensimmäiset Kiinasta tuomansa teesiemenet. Hänen isänsä oli kungfutselainen lääkäri, ansioitunut runoilija sekä chado-teeseremonian harjoittaja, joka kuului Hizenin hallitsevaan sukuun.

Hizen sittemmin muuttunut maakunta sijaitsi lähellä Nagasakia, jossa toimi myös ainoa ulkomaalaisille (kiinalaisille ja hollantilaisille) avoin satama. Tätä kautta oli muutama vuosikymmen ennen Baisaon syntymää saapunut Japaniin kiinalaisia zen-opettajia, jotka muodostivat kiinalaisvaikutteisen Obaku-koulukunnan Japaniin. Juuri tätä zen-suuntausta Baisao alkoi opiskelemaan 11-vuotiaana.
Hän vietti suuren osan munkkivuosistaan matkustellen ja vieraillen eri opettajien luona, mutta enimmäkseen hän pysytteli opettajansa luona Kyushussa Ryushin-ji -temppelissä. Opettajansa kuoleman jälkeen, vietettyään melkein kolmekymmentä vuotta Kyushussa, Baisao suuntasi pääkaupunkiin Kiotoon, ja tästä alkoi hänen elämänsä seuraava suuri vaihe.

Noin vuodesta 1725 Baisao vietti kymmenen vuotta matkustellen Kioton ja Osakan alueella, kunnes viimein asettui noin 60-vuotiaana Kiotoon myymään teetä. Ensin hän myi teetä pysyvyllä paikalla Fushimi-sillalla, mutta lopulta alkoi pystyttämään kauppansa erityisesti paikallisten nähtävyyksien luokse. Matkoillaan Baisao kuljetti teevälineitään hartioillaan kahdessa bambu-kantokorissa. Hän ei pyytänyt teestään maksua, mutta keräsi lahjoituksia bambuputkiin henkensä pitimiksi.

Vuonna 1741 Baisao joutui palaamaan Hizeniin uusimaan lupansa, joka mahdollisti toiminnan Kyushun maakunnan ulkopuolella. Täällä Baisao rekisteröi itsensä Osakan asukkaaksi vältääkseen matkustusluvan rajoitukset, ja luopui pappiudestaan. Baisao otti maallikkonimekseen Ko Yugai. Hän piti silti yllä yhteyksiä munkkiystäviinsä ja myös asui ajoittain buddhalaisissa temppeleissä.

Noin 70-vuotiaana Baisao alkoi opettamaan zeniä. Hänen oppilaisiinsa kuului muutamia munkkeja sekä maallikkoja. Vuonna 1754, noin 80-vuotiaana, Baisao ei enää kyennyt toimimaan aktiivisesti teenmyyjänä, vaan poltti teevälineensä ja keskittyi zenin opettamiseen. Tänä aikana Baisao ansaitsi elantonsa lähinnä kalligrafialla ja lahjoituksilla. Baisao kuoli 88-vuotiaana vuonna 1763. Baisaon toivomuksia noudattaen hänen ystävänsä sirottelivat hänen tuhkansa Kamo-jokeen.

Eräitä kiinnostavia johtopäätöksiä voi vetää Baisaon runoista, jotka kertovat tuon ajan teekulttuurista. Ensinnäkin Baisaon valmistama tee oli senchaa, lehtiteetä, joka oli vielä uutuus Japanissa. Ilmeisesti hän myös haudutti teetä suoraan kannussa, jossa keitti vetensä. Kannun manitaan ollen kiinalaista savea, ei rautaa kuten chadossa käytetyt tetsubinit. Kirjassa on myös maalaus tästä savikannusta: siinä on kahva sivulla, ja tässä se muistuttaa huomattavasti Chao Zhou -lieden kannua. Ilmeisesti näitä kannuja ja liesiä (joita kutsuttiin bofuraksi) tuotiinkin Kiinasta Japaniin, ja näiden pohjalta syntyivät japanilaiset teekannut, joissa on myöskin kahva sivulla.

Useassa runossa Baisao myös mainitsee polttaneensa liedessä männynkäpyjä sekä puun lehtiä, joka on hyvin kaukana nykyaikaisesta ihanteesta käyttää saviliedessä vain hienoimpia oliivinsiemenhiiliä! Erittäin mielenkiintoista on myös se, että Baisao käytti maifan-kiviä vedessään. Nykyaikanakin jotkut teenjuojat pyrkivät parantamaan vedenlaatuaan uittamalla näitä kiviä teevedessään.

Baisaon runoissa on havaittavissa selkeää pessimistisyyttä teekulttuurin suhteen. Moneen otteeseen hän valittelee, että ihmiset keskittyvät vain teen värin, tuoksun ja maun arvioimiseen, jolloin teestä jää puuttumaan oleellisin, hengellinen osa. Baisaon aikaan tee ehkä saavuttikin suosiotaan eräänlaisena kultturellina vapaa-ajan harrastuksena.

My guests get old Chao-chou’s one cup tea;
and whoever can grasp the taste in that cup
whether stranger or friend, knows my true mind.

-Waddel, Norman (2008): Baisao – The Old Tea Seller: Life and Zen Poetry in 18th Century Kyoto

Teekupilla on väliä

jiuwanyongde2004

Teen hauduttamiseen tarvitaan monta eri välinettä. Riippuen siitä, oletko intohimoinen teevälineitä keräilevä harrastelija vai yksinkertaisesti teestä nauttiva teenystävä, teevälineiden lukumäärä voi vaihdella muutamasta perustarvikkeesta useaan hienostuneeseen välineeseen.

Haudutti teetä sitten miten tahansa, on kuitenkin yksi väline, jota ilman teetä ei voi nauttia, ja se on teekuppi. Usein teekuppi jää harmillisesti vähälle huomiolle esimerkiksi teekannujen kustannuksella, mutta todellisuudessa väittäisin, että juoma-astia on kaikkein eniten teen kokemiseen vaikuttava tekijä.

Tee koostuu lukuisista aromaattisista ainesosista, joista osa on haihtuvia (tuoksu) ja osa ei-haihtuvia (maku). Teekupin olisi hyvä olla sen muotoinen, että se vapauttaa tuoksun helposti. Yleisesti ottaen parhaat teekupit tai pikemminkin teemaljat ovat matalia ja leveitä kahvattomia kuppeja. Kahvikuppi sen sijaan ei sovi hyvin teejuomiseen – kuka tahansa voi todistaa tämän vertailemalla teetä kahvikupista ja kiinalaisesta teemaljasta.

Teekuppia valitessa pitää ottaa huomioon myös kupin väri ja paksuus. Värilliset teemaljat voivat olla kauniita, mutta niistä ei voi arvioida teen väriä ja selkeyttä. Jos väri on sinulle tärkeää, valitse siis valkoinen kuppi. Paksuus vaikuttaa siihen, kuinka nopeasti tee jäähtyy. Kun teen lämpötila laskee, siitä haihtuu vähemmän aromikkaita ainesosia ja teen tuoksu muuttuu. Tämä voi olla hyvä asia, sillä liian kuumasta teestä ei usein haista mitään.

Taiwanilaisessa gongfu-seremoniassa tuoksulla on hyvin tärkeä rooli. Sen arvioimista varten on kehitetty erityinen tuoksukuppi eli wenxiangbei. Tuoksukuppi on pitkä, ohut ja suomalaisin standardein hyvin pieni, noin 30ml kokoinen.

Seremoniassa tee kaadetaan ensin tuoksukuppiin, jonka päälle asetetaan leveämpi pieni teemalja, josta tee nautitaan. Seuraavaksi kupit käännetään nopeasti väärin päin, niin että teemalja jää alimmaksi ja tee pysyy tuoksukupissa. Tämän jälkeen tuoksukuppia nostetaan varovaisesti, jolloin tee vapautuu teemaljaan. Nyt teen tuoksua voi haihtua tuoksukupista, jonka seinämiltä tee haihtuu asteittain ja paljastaa erilaisia sävyjä teen tuoksusta.

Tuoksusta voi arvioida monta asiaa. Kokeneemmalle teenjuojalle se kertoo teen paahto- ja hapetusasteesta, kenties jopa teelajikkeesta. Jotkut teenjuojat pystyvät jopa tunnistamaan tuoksusta, onko teekasvi altistunut hyönteismyrkyille. Älä siis aliarvioi teen tuoksun merkitystä ja nauti tee sellaisesta kupista, joka korostaa tuoksua. Silloin myös teen maku on parhaimmillaan.

 

Kolme eri ruusuteetä

Aluksi

Hei, olen Katja ja sain kunnian aloittaa uutena kirjoittajana tässä Chayan teeblogissa tätä blogia jo aiemmin kirjoittaneen Matiaksen rinnalla. Jätän tässä omat esittelyt pois, niitä voi etsiä oman lifestyleblogini Milky Oolongin linkistä. Mutta sen pidemmittä puheetta jatkan aiheeseen; tämän postauksen ajattelin omistaa kolmelle ruusuilla maustetuille teelauduille. Siinä missä Matias on kirjoittanut teestä ja teen valmistuksesta ihanan yksityiskohtaisesti, ajattelin itse keskittyä teen makuihin ja käytännöllisimpiin ajatuksiin.

Rose Petals

0643

rsz_0386

Linkki Teekauppaan: Rose Petals 50g

Tämän aamun aloitin hauduttamalla ruusunterälehtiä 2 minuuttia 85°C.  Myöhemmin ehdin jo kaataa Rose Puerhit valkoiselle paidalle ja sitä ennen fiilistellä China Rosen eleganttia makua. Olin valinnut nämä kolme teetä niin, että jokainen on ruusuinen, mutta niin, että teepohja olisi täysin erilainen.

Mutta niin, aloitin päiväni ruusun terälehdillä.  Ei varmaan tuota hirveää yllätystä, että kerron maun olleen ruusuinen. Mutta sen lisäksi se oli raikas ja rauhoittava, makea mutta myös kirpeä, mistä hieman hassusti tuli mieleen omenapuut ja kesän kypsyttämät omat omenat mökin pihalla.

Muuten, kun on kysymys pelkistä ruusun terälehdistä, ei oikeastaan voida puhua teestä vaan haudukkeesta. Arkikielessä yrttihauduke on helposti yrittitee, mutta pilkkua vähän viilaten, voi teeksi kutsua vain teekasvin camellia sinensiksen lehdistä valmistettua haudetta. Hyvä puoli muuten tässä on se, etteivät yrttihaudukkeet muutamia tapauksia lukuun ottama sisällä kofeiinia, joten tämäkin ruusuhauduke sopii loistavasti iltajuomaksi.

China Rose, musta tee

0644

0642

Olen tyypillisesti kevyen ja raikkaan vihreän teen rakastajatar, mutta hassua kyllä joka syksy mieleni alkaa tehdä mustaa teetä. Tänä aamuna uppouduin tämän China Rosen makuihin sen verran, että vasta kuvauttuani ylemmän kuvan teelehdistä, huomasin taustalle jääneen aamulehden. Koin sen kuitenkin sopivan teen tunnelmaan, joten se päätyi tänne ja seuraavaan kuvaan asti.

Koska vihreän teen juojana olen tottunut hieman miedompaan, haudutin tätä 3 minuuttia 90°C.  Olin yllättävän rakastunut lopputulokseen! Ruusut tekivat teestä makean ja kukkaisen, ja musta teepohja toi makuun eleganttia syvyyttä. Silti maussa oli keveyttä ja pehmeyttä.

Rose Puerh

0651

0650Linkki Teekauppaan: Rose Puerh 100g

Puerhista voisi teenä kirjoittaa vaikka kuinka pitkään. Suomessa teetä ei juuri tunneta, joten lähden liikkeelle perusfaktasta: puerh on teelaatu samalla tavalla kuin musta, vihreä tai oolong tee. Kaikki nämä on valmistettu saman teekasvin, camellia sinensiksen lehdistä. Puerh eroaa muista teelaaduista, koska se on fermentoitu. Sen maku on aivan erilainen kuin muissa, hapetetuissa teelaaduissa. Matias on jo aiemmin blogannut hapettumisen ja fermentaation eroista, suosittelen lukemaan kattavan tekstin, siinä oli itsellenikin uutta asiaa!

Mutta tosiaan, nyt itse makuun. Puerhissa on aina vahva, usein multainen maku. Siskoni sanoi, ettei kyllä maista tässä mitään muuta, vaikkakin muutaman siemauksen päästä aavistuksen pyörsi sanojaan. Vieressä kaveri ilmaisi kauniimmin, että ruusupuerh maistuu siltä kuin makaisi ruusupensaan alla loppukesän tihkusateessa. Minusta se oli osuvasti sanottu. Ruusu pehmensi ja makeutti puerhille tyypillistä multaista makua, minusta ne toimivat oivasti keskenään. Etukäteen olin vähän epäillyt, että ruusu ei joko maistuisi ollenkaan tai että ruusuaromi peittäisi koko teepohjan maun, mutta olin yllättynyt. Puerh toi yleensä niin raikkaaseen ja kirpeään ruusuun pehmeyttä, syvyyttä – ja jopa kermaista heleyttä.

Kiinalaisille meidän musta teemme on punaista ja puerh mustaa. Kun epäonnisesti kaadoin kupillisen puerhia valkoiselle villapaidalle, ymmärsin täysin kiinalaisten kannan.

Yixing-teekannujen vaikutus teen makuun

yixing

Kiinassa on jo vuosisatojen ajan tiedetty yixing-savesta valmistettujen teekannujen hauduttavan parasta teetä. Yixing-kannut myös paranevat iätessään, jonka vuoksi niistä on muodostunut arvokas keräilykohde teenjuojille.

Yixing-kannujen salaisuus piilee saven mineraalikoostumuksessa. Kannujen savi sisältää runsaasti rautaoksidia sekä pienemmässä määrin muun muassa kalsiumoksidia sekä titaanioksidia. Nämä aineet toimivat tehokkaina katalyytteinä niin sanotussa hapetus-pelkistysreaktiossa.

Hapetus on tärkeä reaktio teen, erityisesti mustan teen ja oolongin, prosessoinnissa. Hapettaminen saadaan aikaan rikkomalla teelehtien rakennetta hienoisesti, jolloin lehtien entsyymit hapen kanssa alkavat hapettamaan lehtien polyfenoleita. Kun haluttu hapettumistaso on saavutettu, lehdet paistetaan hetkellisesti korkeassa lämpötilassa entsyymien toiminnan pysäyttämiseksi.

Hapettuminen ei kuitenkaan lopu teelehtien prosessointiin. Haudutettu tee sisältää runsaasti aromaattisia alkoholia, aldehydejä sekä muita aromaattisia ainesosia, jotka itsekin altistuvat hapettumis-pelkistymisreaktiolle. Voit huomata teen hapettumisreaktion jättämällä kupin vihreää tai valkoista teetä seisomaan muutamaksi tunniksi huoneen lämmössä. Pikkuhiljaa teen vihertävä väri tummenee hapettumisen edetessä.

Teen hautuessa yixing-kannussa lehtien ainesosat pääsevät hetkellisesti kosketuksiin saven mineraalien kanssa, mikä antaa haudutukseen ainutlaatuisen kosketuksen. Voit verrata savikannussa ja lasitetussa posliinikannussa tai lasikannussa haudutettua teetä huomataksesi saven vaikutuksen haudutuksen makuun ja tuoksuun.

Parasta yixing-kannuissa on se, että ajan myötä niissä haudutettu tee uuttuu huokoiseen saveen. Siksi jokainen teekannussa haudutettu tee antaa oman kosketuksensa kaikkiin seuraaviin haudutuksiin.

Adaptogeeninen tee

Camellia_sinensis_bohea

Adaptogeeneiksi kutsutaan tiettyjä yrttejä ja muita ravintoaineita, jotka auttavat eliötä sopeutumaan paremmin ympäristön stressitekijöihin. Käsitteenä adaptogeeni on suhteellisen uusi käsite, joka syntyi vasta 1950-luvulla.

Ensimmäisenä termiä käytti neuvostoliittolainen tieteilijä Nikolai Lazarev. Hän etsi aineita, jotka pystyisivät tehostamaan sotilaiden ja urheilijoiden suorituskykyä rasittamatta liikaa elimistöä. Aikaisemmin piristeet ja doping olivat ajaneet saman asian, mutta niillä oli myös runsaasti haittavaikutuksia.

Vuonna 1969 kaksi neuvostoliittolaista tutkijaa listasivat kolme adaptogeenien määrittävää tekijää. Nämä olivat:

  • Aine on suhteellisen epämyrkyllinen sen nauttijalle.
  • Adaptogeeni toimii parantamalla laaja-alaisesti eliön vastustuskykyä erilaisia kuormittavia tekijöitä vastaan.
  • Adaptogeenit tapaavat normalisoida elimistön toimintaa.

Adaptogeenien tarkasta toimintamekanismista ei olla päästy yksimielisyyteen. On muun muassa ehdotettu, että ne parantavat eliön vastustuskykyä vahvan antioksidanttisen vaikutuksen kautta. Tämä ei kuitenkaan pysty selittämään klassisten adaptogeenien kuten ginsengin laaja-alaisia terveysvaikutuksia.

Tee adaptogeeninä

Tee on yksi yleisimmin mainituista adaptogeenisten kasvien esimerkistä. Pelkästään tutkimalla niitä hyötyjä, joita teelle on listattu läpi historian, käykin nopeasti ilmi, kuinka se edistää eliön laaja-alaista hyvinvointia.

Tee muun muassa parantaa elimistön vastustuskykyä ja hidastaa ikääntymisen merkkejä. Tähän se kykenee esimerkiksi voimakkaan antioksidanttisen ominaisuutensa vuoksi. Antioksidantit hyökkäävät elimistöä kuormittavien vapaitten radikaalien kimppuun ja lievittävät siten niiden keholle aiheuttamaa kuormitusta.

Tee myös sisältää runsaasti tärkeitä ravintoaineita kuten erilaisia vitamiineja ja mineraaleja. Monipuolinen ruokavalio ei tietenkään saisi olla riippuvainen teestä ravintoaineiden puolesta, mutta valitettavasti jopa Suomessa moni ihminen ei saa ruokavaliosta kaikkia tarvitsemiaan ravintoaineita. Vielä tärkeämmässä osassa tee on silloin kehittyvien maiden ihmisten ruokavaliossa. Muun muassa tiibetiläiset kansat ovat tunnetusti olleet riippuvaisia teen sisältämistä ravintoaineista.

Yksi teen yleisimmin mainituista terveysvaikutuksista on sen kyky nopeuttaa aineenvaihduntaa ja tehostaa rasvan palamista. Tämä on vain yksi niistä tavoista, jolla tee ylläpitää elimistön normaalia toimintaa, mutta se voi myös samalla olla yksi teen tärkeimmistä ominaisuuksista  varsinkin ylipainon kanssa kamppaileville teenjuojille.

Teen ruumiillisten vaikutusten lisäksi ei pidä myöskään unohtaa sen psyykkisiä vaikutuksia. Teen tiedetään muun muassa parantavan mielialaa ja lieventävän ahdistusta. Se rentouttaa sekä ruumista että mieltä, mutta samalla stimuloi hellävaraisesti parantaen keskittymis- ja oppimiskykyä. Koska ihminen on fyysinen ja psyykkinen kokonaisuus, jossa fyysiset ja psyykkiset vaivat heijastuvat helposti toinen toisiinsa, ei kumpaakaan puolta voi väheksyä eliön hyvinvoinnin kannalta.