Matchaan voi jäädä koukkuun

P1020443

 

Hei, nimeni on Aino, olen teenarkkari.

Kiireen keskellä tai hitaasti vauhtiin pääsevinä aamuina saatan nauttia matchaa vain siksi että se todellakin piristää (kofeiinin vaikutus), mutta myös rauhoittaa (l-teaniinin vaikutus).  Matchaa vahvempaa teelajia ei taida olla olemassakaan.  Se on myös yllättävän helppo ja nopea tee valmistaa sekä juoda muutamalla hörppäyksellä. Tunnustan, että minusta matcha-tee on paras vihreä tee.

Matcha sisältää runsaasti C-vitamiinia ja flavonoideja ja koska tee on niin vahva, voisin hyvin kuvitella, että kaikki terveelliset aineet imeytyvät siitä minuun.  Yhdistyn vihreään luovaan voimaan!

P1020413

 

Ohjeita

Arkikäytössä Matcha kannattaa siivilöidä  jo edellisenä iltana ja laittaa jääkaappiin tiiviissä purkissa.  Vesi keitetään vedenkeittimellä siihen vaiheeseen kun alkaa kuulua kohinaa.  Mitataan kukkurallinen teelusikallinen (kaksi chashaku-bambulusikallista) teetä maljaan, kaadetaan maljan reunaa myöten alle desi vettä teen päälle. Vispataan kunnes tee vaahtoutuu tasaisesti.  Alkuun voi nauttia makeisia.

Kiinalaisen teekulttuurin erityispiirteitä osa 2

”Puu, riisi, öljy, suola, kastike, etikka ja tee ovat arkielämän seitsemän välttämättömyyttä.”

Teellä on suuri rooli kiinalaisessa kulttuurissa. Konfutse-instituutin luennolla kuulimme, että teetä tarjotaan kunnioituksen osoituksena vanhemmille ihmisille tai pahoittelujen ollessa paikallaan kenelle vaan. Kiinalaisessa hääseremoniassa sulhanen ja morsian tarjoavat teetä molempien vanhemmille.

P1020359

Kiinalaiset juovat teensä pienistä astioista, jotka on helppo tyhjentää kolmella siemauksella.  Teehuoneella vieraillessaan on tärkeää kuitenkin muistaa jättää vähän teetä kupin pohjalle, sillä teetä kaadetaan jatkuvasti lisää kunnes kuppi kuivaa. Tyhjä teekuppi ilmoittaa teemestarille istunnon loppuneen.

Teemestarille kannattaa hymyillä aina kun kuppi täyttyy.  Myös kolme koputusta etusormella, keskisormella ja nimettömällä pöydän pintaan osoittaa vieraan kiitollisuuden.

P1020356

”Kohtele teetä kuin ystävää.”

Kiinassa vihreän teen katsotaan sopivan nuorille ihmisille ja tumman teen ikääntyneille.  Teetä voidaan jaotella myös feminiinisiin ja maskuliinisiin tyyppeihin: vihreä on kevyttä ja siksi naisille sopivaa, puer vahvaa ja miehekästä.

Teeastiastoja on moneen makuun mutta usein niissä esiintyy luontoteemoja, jotka ovat perinteisiä myös kiinalaisessa runoudessa ja maalaustaiteessa.  Astiastot saattavat olla hienoa käsityötä ja kalligrafiallakin koristeltuja.

Kun nautimme Tie Guan Yin -teetä vapaan keskustelun merkeissä luennon lopuksi yritin muistaa hyvän vieraan etiketin.  Monet keskustelijat kokivat teen olevan hyväksi terveydelleen ja luovan yhteisyydentunnetta.  Pian ideoimme yhdessä kiinalaisen teen tapahtumaa Helsinkiin.

-Aino

Kiinalaisen teekulttuurin erityispiirteitä osa 1

 

P1020358

Kävimme ystäväni Annan ja #teesnobit IRC-kanavan kanssa Konfutse-instituutissa kiinalaisen teekulttuurin luennolla. Luennoitsijana oli Kiinan suurlähetystössä  työskentelevä tohtorismies, joka pahoitteli teetietämyksensä perustuvan vain teeharrastukseensa.

”Tee on maailman yleisimmin nautittu juoma.”

Tee on latinaksi camellia sinensis, mikä viittaa kasvin kiinalaiseen alkuperään (sino = kiinalainen).  Kasvi voi kasvaa suureksi puuksi, mutta viljellyn teen annetaan nousta vain pensaan korkeudelle.  Vain valikoidut lehdet poimitaan kasvukauden aikana.  Poimintoja voi kuitenkin olla useampia, noin 7 – 15 per kasvukausi.

Kiinalaiset pitävät tarinoista ja niin moneen eri teehen kuin myös teejuoman syntyhistoriaan liitetään paljon mytologiaa.  Jo varhain historiassa on kuitenkin huomattu teen lääkinnälliset ja virkistävät vaikutukset ja teestä on merkintöjä vanhoissa kirjoituksissa.  Ensimmäisen kirjan pelkästään teeaiheesta kirjoitti Lu Yu (733–804).

Irtolehtitee, joka nykyisin on suosituinta, tuli suureen suosioon vasta Ming-dynastian aikana (1368 – 1644).  Sitä ennen teetä oli käytetty kaupankäynnin välineenä ja meditaation avustajana luostareissa. Buddhalaisen kulttuurin yhteydessä syntyi sanonta ”zen ja tee ovat yhtä.

Kiinalaisittain tee lajitellaan värin perusteella, mikä on varsin loogista allekirjoittaneen mielestä. On valkoista, keltaista, vihreää, sinistä (oolong), punaista ja mustaa teetä. Länsimaissa yleisimmin juotu musta tee on kiinalaisille punaista värinsä perusteella, kun taas heicha-tee (jälkifermentoitu tee) on todella tummaa eli mustempaa. Tällainen tee usein myös puristetaan kakuksi ja kuuluisimpia heichoja on yunnanilainen vahva puer-tee.

”Vesi on teen äiti, teesetti on teen isä.”

Luennoitsija selitti paljon erilaisista tavoista lajitella teetä ja tee-esineitä. Kuuluisia teealueita, teelajeja ja esineitä on paljon. Tee-esineet voivat olla savisia, lakattuja, posliinisia, lasisia, metallisia tai esimerkiksi puuta.

P1020360

Itseäni kiinnosti japanilaisen teerituaalin harrastajana teen yhteys tunnelmointiin. Cha dao eli teen tie on tunnettu käsite myös Kiinassa, josta jauhettu tee liikkui Japaniin ja kehittyi Japanissa edelleen. Kiinasta jauhettu tee käytännössä katosi.

Seurasimme vierestä millä lailla lehtitee valmistui kauniiden kiinalaisten tapojen mukaan.  Teen laittaminen ja nauttiminen voi olla taidetta ja tapa jalostaa ihmisluonnetta. Teen lisäksi tärkeää on valita hyvä vesi, valmistusmenetelmä ja välineet.  Luennoitsija korosti, että tunnelman luomisen taitoa arvostetaan.

Seuraavassa osassa kerron tarkemmin sosiaalisesta puolesta kiinalaisessa teekulttuurissa ja mitä tapahtui kun luennon jälkeen nautimme teetä porukalla.

-Aino

 

Tai Ping Hou Kui -teen mytologia

Tai Ping Hou Kui vihreä tee

Kiinassa teestä nauttimiseen kuuluu usein kiinteästi tarina tietyn teelajin synnystä ja usein tarinoihin liittyy yliluonnollisia elementtejä. Tarina korostaa teen ihmeellisyyttä ja maalailee teestä eräänlaista taivaanlahjaa ihmiskunnalle.

TAI PING HOU KUI -vihreä tee

Tai Ping Hou Kuita pidetään vihreitten teiden kuninkaana. Suurikokoiset lehdet ovat näyttävät ja nimen suora käännös tarkoittaa ”Taipingin Apinoiden Kuningasta”. Teetä tuotetaan Huokengissa Kiinan Huangshan vuoristossa Anhuin maakunnassa. Tee on maultaan erittäin tuore ja raikas.

MYTOLOGIA

Kauan, kauan sitten Huangshan vuoristossa eleli vanha apinapariskunta, jotka saivat lapsen vanhalla iällä. Lapsi oli reipas ja vikkelä, ja pariskunnalla oli vaikeuksia pysyä hänen perässään. Eräänä päivä apinapienokainen oli leikkimässä Taipingin piirikunnassa. Kotiin palatessaan hän kohtasi sakean sumun, jonka vuoksi hän eksyi eikä enää löytänyt kotiinsa.

Kun pienokaisesta ei kuulunut mitään lähti toinen apinavanhuksista etsimään häntä Taipingista ja toinen jäi kotiin odottamaan hänen paluutansa. Apinavanhus etsi lastaan ympäri Taiping-piirikuntaa, mutta ei onnistunut tehtävässään. Vanhus tuli sairaaksi väsymyksestä ja lopulta hän kuoli taakan uuvuttama Huangshanin juurelle.

Lähellä apinavanhuksen kuolinpaikkaa eleli Wang Laoer niminen vanhamies, joka eli poimimalla villiteepensaiden lehtiä ja villiyrttejä. Poimiessaan teenlehtiä hän huomasi kuolleen apinavanhuksen. Wang  oli hyväsydäminen mies ja hän päätti haudata apinavanhuksen viereiselle kummulle. Haudan päälle Wang istutti teepensaan ja orkidean. Lähtiessään pois Wang kuuli yllättäen äänen: ” Vanha mies, minun pitää korvata vaivasi”. Wang katseli ympärilleen ihmeissään, mutta kun ketään ei näkynyt hän palasi kotiinsa unohtaen koko tapauksen.

Vuoden päästä Wangin palatessa taas kummulle poimimaan teenlehtiä, hän hämmästyi sitä kuinka paljon alue oli muuttunut. Nyt kumpua peitti vehreä ja runsas teeviljelmä. Yhtäkkiä hän kuuli äänen: ”Vanha mies! Annan lahjaksi nämä teepensaat sinulle. Nyt tulevaisuutesi on turvattu.” Vanha mies tajusi vihdoinkin, että hänen hautaamansa apina ei ollutkaan mikään tavallinen apina. Viljelmiltä poimituista lehdistä valmistetun teen hän nimesi ”Tai Ping Hou Kui – Taipingin Apinoiden Kuninkaaksi” muistona apinavanhukselle.

Kotiin jäänyt apinavanhus istui Huangshan vuoren huipulla ja odotti lapsensa paluuta. Hän katseli Taiping-piirikunnan suuntaan joka päivä ja toivoi, että näkisi lapsensa palaavan. Ajan kuluessa hän muuttui kivipatsaaksi, joka istuu Huangshanin kallion huipulla katsoen Taipingin suuntaan. Nykyään tämä patsas tunnetaan nimellä: ”Apina ihailee Taipingin pilvimerta.”

Taiping Shan

Mman luona

vihrea-rooibos-rommileivokset-ja-wensleydale-juusto-karpaloilla

Tapasin äidin, joka on lukenut Mma Ramotswe -kirjoja ja kiinnostunut siksi myös rooiboksesta. Maistoimme vihreää maustamatonta rooibosta  keskusteluun uppoutuneina. Tippa tuli linssiin muutaman kerran. Äiti tarjosi rommileivokset ja minä englantilaiset juustoleivät. 

Eteläisessä Afrikassa punapensasta on käytetty perinteisesti koliikin, allergioiden, astman ja iho-ongelmien hoitoon. Kofeiinittomana se on siis turvallista lapsille. Rooibos on luontaisesti myös makean juoma joten sokeria ei tarvitse lisätä.

Hapettamaton Vihreä rooibos  muuttuu hiljalleen kuumassa vedessä punaisemmaksi, syvenee väriltään kuten jutusteluni Mman kanssa.

– Aino


Joubert, E.; Gelderblom, W.C.A.; Louw, A.; De Beer, D. (2008). ”South African herbal teas: Aspalathus linearis, Cyclopia spp. And Athrixia phylicoides—A review”. Journal of Ethnopharmacology  119(3): 376–412

 

Aurinkoinen pääsiäinen

P1020341

Pääsiäisenä nautiskelin inkiväärillä ja sitrusruoholla maustetusta rooiboksesta ja kiinalaisesta mustasta teestä maidon kanssa.  Mämmiäkin kului kaksi laatikollista! Oli paljon seuraa ja sopivan lämmin kävelysää. Virpomavitsaa koristelin niin innokkaasti, että tee pääsi jäähtymään.

Rooibos sisältää paljon kalsiumia, kuten maito. Kofeiinittomana se sopii hyvin iltajuomaksi. Tämä sekoitus maistuu makealta, kirpeältä ja erittäin terveelliseltä. Sydän lämpiää.

-Aino