Kävimme ystäväni Annan ja #teesnobit IRC-kanavan kanssa Konfutse-instituutissa kiinalaisen teekulttuurin luennolla. Luennoitsijana oli Kiinan suurlähetystössä työskentelevä tohtorismies, joka pahoitteli teetietämyksensä perustuvan vain teeharrastukseensa.
”Tee on maailman yleisimmin nautittu juoma.”
Tee on latinaksi camellia sinensis, mikä viittaa kasvin kiinalaiseen alkuperään (sino = kiinalainen). Kasvi voi kasvaa suureksi puuksi, mutta viljellyn teen annetaan nousta vain pensaan korkeudelle. Vain valikoidut lehdet poimitaan kasvukauden aikana. Poimintoja voi kuitenkin olla useampia, noin 7 – 15 per kasvukausi.
Kiinalaiset pitävät tarinoista ja niin moneen eri teehen kuin myös teejuoman syntyhistoriaan liitetään paljon mytologiaa. Jo varhain historiassa on kuitenkin huomattu teen lääkinnälliset ja virkistävät vaikutukset ja teestä on merkintöjä vanhoissa kirjoituksissa. Ensimmäisen kirjan pelkästään teeaiheesta kirjoitti Lu Yu (733–804).
Irtolehtitee, joka nykyisin on suosituinta, tuli suureen suosioon vasta Ming-dynastian aikana (1368 – 1644). Sitä ennen teetä oli käytetty kaupankäynnin välineenä ja meditaation avustajana luostareissa. Buddhalaisen kulttuurin yhteydessä syntyi sanonta ”zen ja tee ovat yhtä.”
Kiinalaisittain tee lajitellaan värin perusteella, mikä on varsin loogista allekirjoittaneen mielestä. On valkoista, keltaista, vihreää, sinistä (oolong), punaista ja mustaa teetä. Länsimaissa yleisimmin juotu musta tee on kiinalaisille punaista värinsä perusteella, kun taas heicha-tee (jälkifermentoitu tee) on todella tummaa eli mustempaa. Tällainen tee usein myös puristetaan kakuksi ja kuuluisimpia heichoja on yunnanilainen vahva puer-tee.
”Vesi on teen äiti, teesetti on teen isä.”
Luennoitsija selitti paljon erilaisista tavoista lajitella teetä ja tee-esineitä. Kuuluisia teealueita, teelajeja ja esineitä on paljon. Tee-esineet voivat olla savisia, lakattuja, posliinisia, lasisia, metallisia tai esimerkiksi puuta.
Itseäni kiinnosti japanilaisen teerituaalin harrastajana teen yhteys tunnelmointiin. Cha dao eli teen tie on tunnettu käsite myös Kiinassa, josta jauhettu tee liikkui Japaniin ja kehittyi Japanissa edelleen. Kiinasta jauhettu tee käytännössä katosi.
Seurasimme vierestä millä lailla lehtitee valmistui kauniiden kiinalaisten tapojen mukaan. Teen laittaminen ja nauttiminen voi olla taidetta ja tapa jalostaa ihmisluonnetta. Teen lisäksi tärkeää on valita hyvä vesi, valmistusmenetelmä ja välineet. Luennoitsija korosti, että tunnelman luomisen taitoa arvostetaan.
Seuraavassa osassa kerron tarkemmin sosiaalisesta puolesta kiinalaisessa teekulttuurissa ja mitä tapahtui kun luennon jälkeen nautimme teetä porukalla.
-Aino