Tee on kehittynyt meidän tuntemaksi juomaksi tuhansien vuosien aikana. Tänä aikana tee on käynyt läpi kolme tärkeää muutosta, jotka ovat muuttaneet täysin sitä tapaa, miten tee on ymmärretty. Nykyään teessä voi nähdä kaikki nämä kolme kerrostumaa.
Tee lääkkeenä
Teen historia ulottuu niin pitkälle, ettei teekulttuurin varhaisista vaiheista voida saada tarkkaa tietoa. Monet silti epäilevät, että tee oli alunperin lääke eikä arkipäiväinen juoma.
Kiinassa, teen syntysijoilla, yrttilääketieteellä on pitkät perinteet. Historia kertoo legendaarisesta shamaanista Shennogista, joka maisteli päivittäin useita kasveja ja yrttejä oppiakseen niiden lääkinnällisistä ominaisuuksista. Eräs tarina kertoo Shennongin käyttäneen teetä kumoamaan maistamiensa myrkyllisten kasvien vaikutuksen.
Ennen konfutselaisuutta ja buddhalaisuutta kansanusko oli vallitseva uskonto Kiinassa. Keskeisessä osassa kansanuskoa olivat shamaanit, jotka paransivat ihmisiä perinteisen kiinalaisen lääketieteen ja filosofian mukaan. Epäillään, että nämä shamaanit olivat eräitä ensimmäisiä teen käyttäjiä, jotka hyödynsivät teekasvia ihmisten parantamiseen.
Vaikka teestä kehittyi sittemmin jokapäiväinen juoma, lääkinnälliset ominaisuudet eivät ole kadonneet mihinkään. Aikojen saatossa jokainen kiinalainen teefilosofi on korostanut teen lukuisia lääkinnällisiä vaikutuksia. Jopa tänä päivänä monet ihmiset juovat teetä juuri sen terveysvaikutusten vuoksi.
Tee uhrina ja uskontona
Todennäköisesti teetä on käytetty uhrina yhtä kauan kuin sitä on käytetty lääkkeenä. Voimakkaiden lääkinnällisten ominaisuuksiensa vuoksi tee on alettu nähdä pitkäikäisyyden tai jopa kuolemattomuuden symbolina, jonka vuoksi kallisarvoista juomaa on haluttu uhrata esi-isille.
Teen historia ja teefilosofia on muokkautunut vahvasti myös tämän piirteen myötä. Kun teetä käytettiin uhrina, se alettiin nähdä eräänlaisena porttina maallisen ja hengellisen ulottuvuuden välillä. Tämä on vaikuttanut erittäin suuresti teefilosofiaan ja teekulttuuriin.
Varsinkin zen-buddhalaisuus otti teen omakseen. Teetä käytettiin virkistämään munkkien mieltä pitkien meditaatiohetkien aikana, mutta myös meditaationa itsessään, kuten teeseremonia osoittaa.
Myös teen hengellinen puoli on edelleen vahvasti läsnä teekulttuurissa. Monet teenjuojat hakevat teetä rentoutumista, rauhaa tai hetken meditaatiota.
Tee nautintoaineena
Vaikka tee nähdään nykyään ennen kaikkea nautintoaineena ja arkipäiväisenä juomana, on tämä itse asiassa suhteellisen myöhäinen kehitys teen historiassa.
Teestä alkoi kehittyä selkeä nautintoaine vasta Tang-dynastian aikana 600-900-luvuilla. Ensin teelehdistä valmistettiin hienoa jauhetta, joka keitettiin vedessä. Myöhemmin jauhe vispattiin kulhossa kuuman veden sekaan, ja vasta Ming-dynastian aikana 1300-1600-luvuilla irtoteen hauduttaminen astui suosioon.
Teen kehittyminen nautintoaineeksi vaati huomattavia kehityksiä teen kasvattamisen, prosessoinnin ja teejuoman valmistamisen parissa. Kun nämä taidot kehittyivät entisestään, syntyi lukemattomia uusia teelaatuja ja teelajikkeita. Pikkuhiljaa teestä muodostui se valtava kokonaisuus, jona se tänä päivänä tunnetaan.
Teen rooli nautintoaineena on nykyään nähtävissä joka puolella. Teetä saa kaikista kahviloista, sitä juodaan tauoilla ja ystävien kanssa keskustellessa. Teen käyttö on arkipäiväistynyt, vaikka siinä on edelleen merkkejä teen lääkinnällisestä ja uskonnollisesta puolesta.